Wanhain RämpytysRätein CierrätysProjekdi

Onko kierrätyskärpänen puraissut pahasti? Lojuuko kämpässäsi kymmeniä kiloja vanhoja bändipaitoja, joihin ei enää mahdu tai kehtaa pukeutua? Tapaako kissa, ihmislapsi tai muu vittumainen nisäkäs kusta eteisen- tai kylppärinmattosi käyttökelvottomiksi? Hyviä uutisia! Voit nyt yhdistää nämä kaikki elämäsi kauhut yhdeksi harrastukseksi, jonka  rumat mutta sitäkin rakkaammat tuotokset keräävät isoimmat irtoryönät lattioiltasi. Tarvitset vain hyvät sakset, ison virkkuukoukun, Netflixin ja olemattoman sosiaalisen elämän.

Aloita leikkaamalla paidoista lyhyet hihat, kanttaukset ja saumat irti. Heitä ne helvettiin. Pitkistä hihoista voi mielenhäiriössä askarrella lisää virkattavaa.

Leikkaa sitten jäljellejäävät kangasosat 1-2 cm leveäksi, mahdollisimman pitkäksi nauhaksi siten, että käännät leikkuusuuntasi vastakkaiseen suuntaan ennen vastapäistä reunaa. Jos ja kun nauhasta ei tule aivan tasapaksua, maailma ei kaadu siihenkään – tästä tulee noin vuoden änäämisen päästä tekijänsä näköinen, kämäinen räsymatto, joka sisältää lukemattomia tunteja ilottomalla suojatyöllä ansaituilla pennosilla ostettuja ylihinnoiteltuja keikkamuistoja, jotka on lunastettu luottorajat paukkuen tahmaisesta narikasta liian monen muovituopin jälkeen. Siis tälviisiin, kuten näistä pikimustista, rakeisista kuvista voi hyvällä mielikuvituksella päätellä:

Kun tulet kankaan vääjäämättömään loppuun, joka meitä kaikkia odottaa, pyöristä kaikista käännöskohdista kulmat leikkaamalla niistä pienet kolmiot irti. Tässäkään ei tarvitse olla kovin huolellinen. Ei sitä huvikseen räsymatoksi sanota.

Kääri näin syntyneet upeat matonkuteet löyhille kerille. Mikäli paitasi eivät kaikki ole mustia (mitä!), voit hyötyä jonkinlaisesta värijärjestelmällisyydestä. Siis samanväriset kuteet samaan kerään. ”Mustien” vanhojen paitojen miljoonat eri harmaansävytkin voi kääriä omiin keriinsä, mikäli haluaa valehdella itselleen tekevänsä jonkinlaista raitasävyhallintaa matonvirkkuussa myöhemmin.

Kiitos palveluksestasi, norskiselloutbläkkispaita. Kestit melkein kymmenen konepesun kulutuksen ja melkein kymmenen kilon lihomisen ❤

Kyllästyttyäsi saksimiseen tartu rivakasti virkkuukoukkuun ja ryhdy varsinaiseen puuhaan. Kierrä kudetta kahdesti väärän etusormesi ympärille ja tee muutama ketjusilmukka. Yhdistä ne lenkiksi ja ala virkata sen ympäri ikuisesti rentoa kiinteää silmukkaa tai pylvässilmukkaa lisäten mielivaltaisesti ylimääräisiä silmukoita sopiviksikuvittelemiisi paikkoihin.  (Lähiömuija tietää lukijoidensa olevan kaikin puolin edistyksellisiä useimmissa pyrkimyksissään, joten näiden virkkaamisen alkeiden linkkaaminen on täysin turhaa.)

Jatka näin, kunnes et enää halua nähdä elämässäsi yhtään puuvillatuotetta tai kunnes mattosi on sopivan kokoinen. Edellisen räsymaton kohdalla lähiömuijan huumori loppui 70 cm halkaisijan kohdalla, tätä iisakinkirkkoa on ylevä tavoite jatkaa siitä noin tuplamittaan. Tähän upeaan tuotokseen on käytetty pelkkää kiinteää silmukkaa, koska klassisen ynkismin mukaan enemmän on enemmän. Matosta tulee siten ja täten suunnattoman paksu ja raskas, jotta se olisi mahdollisimman vaikea pestä.

Ja katso! Upea, muodoton, keskeneräinen räsyryönä likaisella eteisen lattialla!

Vielä tästäkin Taidetta tulee, eikä sinun enää koskaan tarvitse luopua reikäisistä ja noloista bändipaidoistasi. Voit tehdä niistä kamalia, mutta lähinnä omassa mielikuvituksessasi rock-uskottavia matonraiskoja vaikka koko kämppääsi, häälahjoiksi tai koko sukusi joulupaketteihin. Ja mikä parasta: sinun ei enää tarvitse sijoittaa vähiä rahojasi uusiin, ikäväntyylikkäisiin ja kierrättämättömiin mattoihin. Maailma pelastuu! Eikä yksikään maidenpaita kuole enää turhaan!